Tyonantajan vetovoimaisuus

Miten työnantajan imagon vetovoimaisuutta mitataan?

3 Min (572 sanat)
Työnantajan imago, Työnantajarändäys, Vetovoimaisuus,
Unpslash

Tässä artikkelissa puhumme siitä, miksi työnantajan vetovoimaisuuden mittaaminen on tärkeää, siitä mitä eroa on organisaation sisäisellä ja ulkoisella imagolla, sekä siitä miten työnantajan vetovoimaisuutta mitataan. 

Miksi työnantajan vetovoimaisuuden mittaaminen on tärkeää? 

Työnantajan vetovoimaisuuden mittaaminen on tärkeää ennen kaikkea siksi, että ilman mittaamista ja tietoa lähtökohdista on hankalaa aloittaa mistään ja ylipäänsä saavuttaa tuloksia. Työnantajabrändäystä aloittelevan yrityksen on tärkeää ymmärtää millainen sen oma aloituspiste on, ja mistä sen tulisi lähteä liikkeelle brändäyksen kanssa. Kun lähtökohtaa ei tiedetä, jälkeenpäin ei ole myöskään mahdollista mitata tehtyä työtä tai nähtyä vaivaa, ja on hankala sanoa muuttuiko mikään. 

Työnantajan sisäinen ja ulkoinen imago 

Työnantajabrändäys itsessään jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen imagoon. 

Työnantajan sisäinen imago koostuu organisaation perusarvoista ja kulttuurista.

Työnantajabrändäys itsessään jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen imagoon. Koska työntekijät ovat työntantajansa imagon lähettiläitä, on oleellista tietää miten yrityksen työntekijät näkevät yrityksen. Organisaatio toimii hyvin kun kaikki sen jäsenet jakavat yhteiset arvot, ja ymmärryksen organisaatiosta sekä sen toiminnasta.

Työnantajan ulkoinen imago muodostuu siitä mitä kohderyhmä tietää organisaation tarjoavan, eli toisin sanoen siitä, mitä ne ihmiset jotka eivät työskentele organisaatiossa ajattelevat siitä. Ulkoisen imagon tapauksessa on tärkeää tietää organisaation vahvuuksista ja heikkouksista kilpailijoihin verrattuna. 

Unpslash

Miten työnantajabrändin vetovoimaisuutta siis mitataan? 

Yksi tapa on hyödyntää omaa intuitiota, mutta sen kanssa ei voi koskaan olla varma osuiko se oikeaan vai ei. Mielestämme kyseessä on siis varsin riskialtis vaihtoehto. Huomattavasti parempi ja varmempi tapa mittaukseen on erilaisten tutkimusten ja kyselyjen toteuttaminen. Sisäisen ja ulkoisen imagon kartoittamiseksi hyödynnetään eri kyselyjä. 

Jotta saamme sisäisen imagon tietoomme, meidän tulee suorittaa organisaatiossa sisäisen imagon tutkimus tai järjestää työntekijöille työtyytyväisyyskysely. Yksi maailman tunnetuimmista sisäisen imagon kartoittamiseen käytettävistä tutkimuksista on “Great Place to Work”, jota suurin osa globaaleista organisaatioista hyödyntää toiminnassaan. Tämän isäksi imagoa voi mitata myös suositusindeksiä hyödyntäen, joka lasketaan yksinkertaisella periaatteella. Organisaatiossa työskenteleviä henkilöitä pyydetään vastaamaan 1-10 pallon skaalalla kysymyksiin “Kuinka todennäköisesti suosittelisit yritystämme ystävälle tai kollegallesi?”

Työnantajabrändin ulkoinen vetovoimasuus perustuu kolmeen tekijään: 

  1. Kohderyhmän tietoisuus työnantajabrändistä
  2. Työnantajabrändin erottuvuus kilpailijoista
  3. Työnantajabrändin merkityksellisyys / vetovoimaisuus kohderyhmälle. 

Näitä kolmea osatekijää voidaan mitata ulkoisen imagon tutkimuksella, jonka tavoitteena on kartoittaa työnantajan mainetta potentiaalisten työnhakijoiden kohderyhmässä; kerätä tietoa siitä, mitä kohderyhmät pitävät merkittävänä ja merkityksettömänä uutta työpaikkaa valitessaan, sekä mitkä ovat heidän pääasialliset työpaikan valintakriteerinsä. 

Tutkimuksesta käy ilmi myös organisaation vetovoimaisuus työnantajana työmarkkinoilla, mikä auttaa organisaatioita arvioimaan tunnettuuttaan kilpailijoihin verrattuna. Ollessaan tietoisia omasta asemastaan. On mahdollista tehdä tiedostavia ratkaisuja siitä miten jäädä paremmin oman kohderyhmän mieliin. 

Tutkimusten tulokset ovat suoraan materiaalia yrityksen arvoehdotuksen muodostamiseksi. Arvoehdotus on yrityksen lupaus työntekijälle, joka sisältää joukon aineellisia ja aineettomia etuja sekä joukon arvoja, normeja, asenteita, ja periaatteita jotka yritys jakaa. Työntekijä joka tuntee, että yritys jakaa hänen kanssaan samat arvot sekä panostaa tämän ammatilliseen kehitykseen, myös työskentelee paremmin tuloksin. 

Unpslash

Miten yritys hyötyy työnantajan vetovoimaisuuden tutkimuksesta?

Tutkimus antaa organisaatiolle tietoa myös siitä, miten lähteä kulkemaan eteenpäin ja säilyttää jo luotu työnantajabrändi sekä mitata sen menestystä. Tutkimus tarjoaa lisätietoa myös siitä, kuinka kommunikoida työpaikkailmoituksista omalle kohderyhmälle, sekä ehkä jopa mitä työpaikkailmoitukseen tulisi tarkalleen kirjoittaa ja millaisia kommunikaatiokanavia eri kohderyhmiä varten tulisi hyödyntää.

Esimerkiksi kahvila voi jakaa työpaikkailmoitusta omissa sosiaalisen median kanavissaan uuden baristan löytämiseksi, ja todennäköisesti sopivat hakijat reagoivat juuri sitä kautta. Samalla tavoin julkisen sektorin ammattilaisia on hyvä etsiä erilaisten työportaalien kautta (sosiaalinen media on toki myös avuksi). 

Instar suorittaa vuosittain tutkimukset työhön liittyvistä odotuksista ja työnantajien vetovoimaisuudesta niin kokeneiden työntekijöiden kuin tulevaisuuden ammattilaistenkin (yliopisto ja ammattikorkeakoulu opiskelijat) parissa. Tutkimuksesta käyvät ilmi vastaajien työnantajiin kohdistuvat odotukset sekä Virolaisten yritysten houkuttelevuus työnantajina. 

Mikäli sinulla on kysymyksiä tutkimukseen liittyen, ota meihin yhteyttä: mariann.nagatsu@instar.fi

Mikäli haluat tietää lisää oman työnantajabrändisi maineesta ja houkuttelevuudesta, pääset lukemaan lisää tutkimuksen tekemisestä täältä.

Kelli Aia

Seuraa meitä somessa!

LinkedIn | Instagram | Facebook

Luitko jo?

Työntekijäkokemus – Työnantajabrändäyksen ykköstrendi vuonna 2021