digitalisaatio

Digitalisaatio ja työnteon uusi todellisuus

4 Min (768 sanat)
digitalisaatio, kansainvälisyys, tietoyhteiskunta, tulevaisuuden työelämä, työelämä, työelämän murros,
työelämän digiloikka digitalisaatio
Unsplash

Millaista tulevaisuuden työ on ja kuinka työnantajat ja valtio pysyvät mukana digitalisaation aiheuttaman työelämän muutoksen eri vaiheissa? 

Euroopassa on tällä hetkellä 2,8 miljoonaa digitaalista työpaikkaa, sekä useita aloja ja ammatteja joita ei ollut olemassakaan vielä noin reilu kymmenen vuotta sitten (esim. sovelluskehittäjät).

Kuinka tulla toimeen muuttuvan työn kanssa? Pääpainopistealueen tulisi olla tulevaisuuden töissä katoavien sijaan. Emme vielä näe tulevaisuuteen, ja siten tiedä kuinka uutta ja edistyksellistä teknologiaa tullaan hyödyntämään. Uuden teknologian ilmestymisen vauhti on myös hirmuinen – Douglas Adamsin kirjaa Linnunradan käsikirja liftareille siteeratakseni: teknologia, joka on luotu ihmisen 35-elinvuoden jälkeen tuntuu hänelle lähinnä epäluonnolliselta ja tulisi joka tapauksessa kieltää kokonaan. 

Työpaikka ei ole enää fyysinen sijainti, jossa työskennellään, eikä työskentelyyn usein tarvita enää työnantajaakaan. Samalla lainsäädäntö ei kuitenkaan ole ehtinyt mukaan näihin muutoksiin. Myös yritykset ovat kohdanneet uusia odotuksia, kun ihmiset korostavat aikaisempaa enemmän haluavansa kehittyä työssä, ja saada tehdä mielekästä ja jännittävää työtä. Yritykset eivät odota työntekijöiltään enää lojaalisuutta, vaan sitoutumista (loyalty versus commitment).

Uudet työmuodot tuovat mukanaan myös sosiaalista epätasa-arvoa. Mitä politiikassa, koulutuksessa ja sosiaaliturvajärjestelmässä tulisi muuttaa? 

Ongelma: avuntarvitsija ei tahdo apua 

työelämän digitalisaatio
Unsplash

Virossa suurin muutoksessa olevan työn ongelma on digitaalinen kuilu, eli ero niiden ihmisten välillä jotka kokevat olonsa mukavaksi uuden teknologian hyökyaallon keskellä ja niiden ihmisten välillä, jotka eivät ole pysyneet mukana muutoksissa. Digikuilu vaikuttaa myös palkkoihin, sillä ne työt joissa vaaditaan hyviä digitaitoja ovat korkeammin palkattuja. 

Työtön vai työllistämiskelvoton?

Kyse on erityisesti niistä ihmisistä, jotka eivät ole työttömiä, vaan jotka ovat olleet aktiivisia työmarkkinoilla jo pitkään, mutta joilla on hankaluuksia selviytyä muutosten kanssa. Heidän auttamistaan hankaloittaa erityisesti se, että he väittävät, etteivät he tarvitse apua tai koulutusta.

Ihmisille on ominaista, että yliarvioimme muutosten lyhytaikaisia vaikutuksia ja aliarvioimme niiden pitkäaikaisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa parhaillaan 47% työpaikoista on katoamassa – se koskee käytännössä 70 miljoonaa ihmistä, eli 21%, eli joka viidettä. Uusi termi jota on alettu käyttää ei olekaan unemployed, vaan unemployable, tarkoittaen sitä, että ihminen ei ole työtön, vaan hän on työllistämiskelvoton, hänestä ei ole ammatillista hyötyä. 

Ratkaisu voisikin olla näiden työn muutosten tarkastelun jakaminen kahteen näkökulmaan: lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen. 

Aiheuttaako työn digitalisoituminen työttömyyttä pitkällä aikavälillä?

Ajatusleikkinä voisimme pohtia, onko ihmiskunta jo aiemmin kohdannut vastaavankaltaisen ongelman, jossa työnteko olisi oleellisesti muuttunut? 

Noin 1800-luvun lopulla Ranskassa maanviljelyksen parissa työskenteli 75-83% kaikista työntekijöistä, nykyään kyseinen lukema on vain noin 2,68%. Virossa kyseinen lukema oli vielä 1990-luvulla 24%, nykyään vain noin 4,5%. Vielä 1920-luvulla Britanniassa oli noin 1,2 miljoonaa kaivuria, nykyään niitä on noin pari tuhatta. Samalla kyseisen kaltaiset muutokset eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet massiivista pitkäaikaista työttömyyttä. 

Meillä ei ole kristallipalloa tulevaisuuteen katsomiseksi, jotta osaisimme tarkkaan sanoa millaisia työpaikkoja uusi teknologia tuo mukanaan. Kuitenkin tiedämme silti, että esimerkiksi robotit ja tekoäly tulevat varmasti hoitamaan joitakin nykyisyyden töistä. 

digitalisaatio työelämässä
Unsplash

Työ ei katoa, se muuttuu. Suhteellisen uusia työuria ovat esim. Ammattipoliitikko (pari sataa vuotta), ja vieläkin uudempia ovat esimerkiksi ammattiurheilijat (jalkapalloilija, golffarit), palkatut johtajat, jne. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö muutos olisi vaikea prosessi monille ihmisille lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna.

5 trendiä, jotka tulevaisuuden digitalisoitunut työ tuo mukanaan:

1. Arvot

Tulevaisuuden työnantajia voidaan tarkastella kuin arvoperustaisia yhteisöjä. Millaista viestiä yritys ja siellä työskentelevät ihmiset kannattavat? Työnhakuvaiheessa selvitetään yrityksen perustajien taustoja ja vertaillaan heidän arvojaan omien arvojen kanssa. Työntekijää palkatessa puolestaan ei kannata tai hyödytä toivoa, että hän jäisi juuri teidän yritykseenne töihin vuosikymmeneksi – optimaalinen ajanjakso olisi noin viisi vuotta. 

2. The power of crowd, eli massojen voima

Kansanjoukkojen yhdistäminen ja manipulointi niin hyviin kuin huonoihinkin tarkoituksiin on melko helppoa. Tämä tarkoittaa, että yrityksen kannalta tärkeiden päätösten teossa (esim. Mihin maahan toimintaa kannattaa laajentaa) kannattaa ottaa nämä riskit huomioon. 

3. Kaupungistuminen

Kaupungistuminen tuo mukanaan varmasti myös uusia työpaikkoja, vaikka se muuttaakin oppimaamme ajatusta kaupungeista – esimerkiksi smart cities, horisontaalisesti kasvavat kaupungit, yms. teoriat. 

4. Kaksi todellisuutta – fyysinen ja digitaalinen

Toistaiseksi vielä fantasian tasolle jäävä aihe, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti syntyy kaksi toisistaan erillistä todellisuutta, fyysinen todellisuus ja digitaalinen kybertodellisuus. Työpaikan fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Oleellista olisi, että työ olisi mielenkiintoista ja kehittävää, ja mahdollistaisi toimeentulon. Se taas merkitsee sitä, että verotusjärjestelmä ja sosiaaliturvajärjestelmä vaatisivat muutoksia, kuten myös koulutusjärjestelmä. Meidän sukupolvemme on tämän kaiken tulkkina aikaisempien sukupolvien ja seuraavien sukupolvien välillä. 

5. Elinikäinen oppiminen

Ihmisille on tärkeää olla tarpeellinen ja löytää itselle oma funktio yhteiskunnassa. Ihmiset ryhtyvät usein myös omiksi työnantajikseen siinä vaiheessa, kun he ovat menettäneet edellisen työpaikkansa. Sellaisilla taidoilla kuten luovuus, myynti ja markkinointi on yhä enemmän painoarvoa, siinä missä opitun erikoisalan merkitys laskee. Elinikäinen oppiminen ei ole siis vain sanahelinää, vaan uusi normi

Esimerkkinä ajatusleikki, joka laittaa pohtimaan työn muutosta ja siihen liittyvää sosiaaliturvan aihetta: Minkä valtion tulisi tarjota suosiaaliturvaa singaporelaiselle bisnesmiehelle, joka työskentelee Suomessa, mutta Lontooseen rekisteröidylle yritykselle? 

Ratkaisu saattaa löytyä solidaarisuuden periaatteesta, yhteiskuntasopimuksen muodossa (samoin kuin olemme sopineet, että peruskoulutus on ilmaista, koska se on pitkällä aikavälillä valtiolle hyödyksi)?

Triin Jürgens

Seuraa meitä somessa!

LinkedIn | Instagram | Facebook

Luitko jo?

Miten työnantajan imagon vetovoimaisuutta mitataan?

Tietääkö yrityksesi kohderyhmä, että olette olemassa?